Tänään kävimme patikoimassa Soidinvuoren ulkoilureitin (8km) Merjan, Väinön ja Ennan kanssa. Sää oli mahtava, aurinko paistoi ja pieni tuuli piti itikat loitolla. Lenkin loppu puolella on kota lammen rannassa. Makkaroiden paistuessa koirat kävivät lammessa uimassa. Minä tyydyin kahlaamaan nilkkoja myöten (kengät jalassa) mutapohjassa....

Ihana päivä! Kyllä kelpaa olla kesälomalla!

Kauheita etanoita, aina saa odottaa...

Välillä mentiin sievässä jonossa, paitsi Ressu on jo jossain edellä ;D

Enna, odota minua!

No mihin se jo katosi?

Äippä saa minulta kukan

Väinö ja pari risua

Lisää makkaraa!!!!

Viime perjantaina ajoimme Merja ja Ennan kanssa Joensuuhun. Olimme hotellissa yötä ja lauantaiaamuna menimme agilitykisoihin; Merja ja Enna kisaamaan, me Ressun kanssa kannustamaan. Valitettavasti Ennan ensimmäinen rata oli hylky ja toisesta tuli viisi virhepistettä puomilta putoamisen vuoksi. Sijoitus oli kuitenkin kolmas eli palkinnot kotiin! Reissun kruunasi, kun Ressun isä Hugo tuli meitä kisapaikalle moikkaamaan ja siinä tohinassa pallon perässä juostessa unohtuivat hyvin pienet pettymykset  ! Oli hauska nähdä miten samanlaisia isä ja poika olivat: pöhköjä, ihania, ruipeloita,pitkäkoipisia, hyväntuulisia, halittavia puupäitä, jotka eivät pienistä piittaa mutta ovat kaikkien kavereita!

Eka kertaa hotellissa ja vähän jännitti tämä paikka. Hississä osasin olla ihan hienosti ja muutenkin sain kehuja käytöksestä!

Tuo on muuten minun tervetuliaispakettini! Ihan kivaa henkilökuntaa täällä on, nam !

Tuo komea uros takanani on minun iskä Hugo.

Mitä minä sanoin; komea kuin minä !

Enna ja Hugo pallon perässä...

Siis palloa vain Hugo etsii...ei ole päätään kadottanut...

Täällä! Se löytyi!

Mutta iskä on reilu kaveri ja antoi sen pallon minulle...(eli minä voitin iskän) !

Tänään saimme vieraiksi Mörrin ja Möttösen eli Ressun veljen perheineen. Ensin annoimme poikien tutustua ulkona toisiinsa ja kaikki meni loistavasti. Sisällä Ressu alkoi yht´äkkiä reviiritietoiseksi ja joutui sen seurauksena arestiin toisen huoneeseen. Veimme pojat uudestaan ulos ja nyt jäälle juoksemaan. Nyt löytyi sopu ja veljekset juoksivat rinnatusten Oskun ja Möttösen katsellessa taustalla. Lunta satoi ja tarttui joka paikkaan ja suihkuhuoneen kautta tultiin sisälle. Kyllä veljekset sitten ovatkin samannäköisiä ja oloisia , hyvä että välillä erotti toisistaan. Samoin olivat Osku ja Möttönen kuin veljekset vaikka eivät tiettävästi sukua olekkaan - tähän korjaus eli Möttösen isänäiti ja Oskun Isänäiti ovat sisaruksia !

Vasemmalla on Mörri, sitten Ressu ja Osku sekä etualalla Möttönen.

Osku komentaa Mörriä leikkimään.

Vilma ja pojat

Vilma heittää lumipalloja ja kolme innokasta hakijaa, vain Osku ottaa rennosti ;D

Mörri ja Möttönen

Arvaa kumpi.........                                         ...........Mörrihän se!

Ihanat veljekset; Ressu ja Mörri sekä Möttönen taustalla.

Oli mukavaa tavata Mörrin ja Möttösen lisäksi Niina ja Markus, Kiitos käynnistä!!! Viimeistään kesällä tavataan!

Maanantaiaamuna Merjan kanssa suunnistimme uusien koiriemme kanssa Soidinvuoren ulkoilureitille patikoimaan. Nämä uudet koirat eli venäläinen kulkukoira-Enna ja saukko-Osku sekä tuttu ja turvallinen Väinö olivat elämänsä vauhdissa. Seuraavana kuvasarja vaihtevasta maastosta:

Etsi kuvasta Osku!

Välillä polku meinasi kadota kokonaan.

Missä minä olen?

Lähikuvassa saukko-Osku

Enna ihmetteli pirun peltoa (ja samoin me muutkin).

Hyppäänkö vai enkö hyppää, siinäpä vasta kysymys!

Ei tää oo yhtään kylmää...

No minne se Enna taas katosi?

Oota, minä tulen ja pelastan sinut!

Ja sitten kaikki jonossa mars, mars! Väinö johdattaa joukkoa pitkin pitkospuita.

Hei, mikä valo tuolla loistaa?

Vihreä valon valtakunta on löytynyt...

Voi pojat mikä keko entäs jos nuo kaikki asukkaat syyttäs meitä kotirauhan rikkomisesta?!?  Taitaa olla parempi lähteä kohti autoa ja äkkiä kotiin

Martin kallion laavulle oli matkalla kolme koiraa...

Enna, pieni sievä perrotyttö

ja Väinö, vain kooltaan pieni

sekä Osku, (pieni poika,)  joka yritti maastoutua.

Kolmikko pääsi perille. He söivät mahat täyteen makkaraa ja esittelevät tässä pelkokertoimesta tuttuun tapaan, että suut ovat tyhjät!

Ruokailun jälkeen peseydytään. Osku ihmettelee minne Enna oikein katoaa?!

Tällä kertaa Osku voitti uintikisan ja tuo kepin rantaan.

Tänään 14.6 Osku täyttää 2 vuotta!

Lämpimät onnittelut myös sisaruksille!

Väinö pääsi perrojen mukaan koirapolulle juoksemaan, uimaan ja makkaranpaistoon. Enna viihtyi uimassa ja Osku Lyylin perässä (juoksut loppuneet vähän aikaa sitten) ja Väinö yritti väistellä isompiaan

Väinö ja perrot

Osku haikailee Lyylin perään...

...ja saa komennon pysyä kauempana.

Enna järvessä ja Osku vahtii Lyyliä.

"Yrittänyttä ei laiteta" joten Oskuhan yrittää...

Enna seuraa sivusta, kun Lyyli yrittää jätättää liian innokkaan ihailijan.

Tälle pojalle ei edes makkara maistunut, kun hormoonit hyrräävät liian kovaa

Väinön kanssa käytiin loppiaisena hallilla agi-treeneissä ja hallin hiekka puhdistettiin tassuista hangessa leikkien!

Nämä kaverit ovat lasten aikaansaannoksia joululoman aikaan

Lehdet ovat jo kellastuneet pihakoivussa ja lämpötilä pudonnut kymmeneen asteeseen. Tuuli puhaltaa kylmästi pohjoisesta. Kalsaritkin saa laitaa jo jalkaan ja hanskat käteen; parina aamuna on saanut jopa raapata auton lasit jäästä..mutta aurinko on paistanut päivisin! Se keltainen iso pallo on vihdoinkin löytynyt jostakin piilosta missä se oli koko kesän =)

Eilen meillä kävi vieraana noin kolmen kuukauden vanha bordercollie, Bella. Osku ja Bella viihtyivät hyvin yhdessä ja laittoivat olohuoneen matot uuteen järjestykseen...(vauvakuume alkaa taas kummasti nousta).

Minä olen Bella.

Eikö sieltä pöydästä nyt jotain irtoaisi meillekin?

Osku on kuolannut Bellan päähän noin kauniin kampauksen ;)

Huilata pitää molempien välillä.

Tämä kuvaaminen on jäänyt nykyisin vähemmälle digikameran hajottua. Minun puhelimella on hankala kuvata ja kuvat tahtovat olla sumeita tai rakeisia. Olen jo kirjoittanut joulupukille ja toivon, että ongelma ratkeaa viimeistään jouluna =)

Osku on saanut uuden kaverin ja Väinö "pikkusiskon"! Kaksi viikkoa sitten Väinön perheeseen muutti ihana pikkuinen tyttöperro Enna ja viime viikonloppuna viimein pääsimme ihastelemaan tätä kaunotarta! Kyllä iski ihan kauhea vauvakuume =)

Enna, Väinö ja Osku

Enna oli reipas, iloinen ja utelias. Oskukin antoi pikkuisen rauhassa tutkia ja leikkiä ja muisti kuin "aikuiset" konsanaan väistää ettei vain satuta pientä...

Viime perjantaina järjestimme epävirallisen perrotapaamisen, johon osallistui yhteensä 5 koiraa. Osku, Elmo ja Lissu saivat seurakseen Brisan ja Epun. Ensin kävelimme reilun puolen tunnin matkan koirapolkua pitkin rantaan, jossa koirat saivat uida ja leikkiä ja me narunjatkeet paistoimme makkaraa. Lämmin sää kruunasi illan, ainoastaan itikat häiritsivät hieman menoa.

Brisa näytti pojille uimisen mallia.

Eppu ja Brisa

Lissu katselee laiturilta menoa ja uskaltautui myöhemmin myös hyppäämään järveen Brisan perässä. Pojat seuraavat tarkkana tyttöjen perään =)

Saalis oli taas Brisalla ja muiden oli tyytyminen seuraamaan vierestä.

Osku tutki paikkoja.

Makkara tuoksui kaikkien nenään.

Koko viisikko kerrankin samassa kuvassa.

Tapaaminen on tarkoitus järjestää myöhemmin kesällä uudestaan ja toivottavasti saamme silloin vielä enemmän perroja mukaan! Kaikki halukkaat tervetuloa!

Lauantaina Osku pääsi harjoittelemaan keppejä Lissun ja Elmon kanssa. Lyyli vanhana konkarina tyytyi seuraamaan sivusta, kun juniorit aloittivat alkeista eli vinokepeillä. Kaikki pääsivät nopeasti juonesta kiinni ja pääsimme jopa kaventamaan keppikujaa. Palkinnoksi oli kunnon juoksutuokio.

Lissu näytti pojille mallia.

Palkinnon aika on koittanut! Hei, minne päin mennään?

Tytöt jahtasivat kilpaa Oskua  =)

Perrokvartetti koossa; Osku, Lyyli, Lissu ja Elmo

Aina ei Oskulla ole mahdollisuutta leikkiä koirakavereiden kanssa ja silloin leikkikaveriksi kelpaa myös meidän perheen "pikku prinsessa". Välillä leikit ovat rajuimman puoleisia, mutta haavereilta on vielä säästytty. Ketään muuta perheenjäsentä Osku ei tahän leikkiin huolikkaan, ollaan vissiin liian tosikoita =)

Arvaa kumpi voitti?

Viikonloppuna Väinö kävi meillä leikkimässä. Vauhtia ja töminää riitti, kun kaverukset juoksivat pitkin pihaa! Väinö myös opetti  Oskulle muutamia  "hyviä" tapoja; kuten kuinka karkaan orapihlaja-aidan raosta ja temmellän naapurin pihalla :)  Mutta hauskaa oli! Kuvaaminen oli tosin vaikeaa (eihän ne olleet paikallaan riittävän pitkää aikaa jotta kamera olisi ehtinyt tallentaa) ja hämäryys hieman haittasi, joten laatu ei nyt päätä huimaa.

Kumpi ehtii ensiksi?

Väinö on ihana kamu!

Aamulla käytiin eläinklinikalla ottamassa Oskulle ensimmäinen rokotus. Klinikan ovella oli liian kummallisia tuoksuja ja meno meinasi tyssätä siihen. Sisällä oli kuitenkin aivan vastustamaton pystykorvan tyttöpentu, joten uteliaisuus vei voiton. Itse rokotus oli aivan pikku juttu! Osku ei inahtanutkaan, vaan nuoli lääkärin sormet lopuksi kuin kiitokseksi...Klinikan vaaka muuten näytti painoksi 7,1 kg, joten melko isoa poikaa jo ollaan!

Kotimatkalla käytiin moikkaamassa ukkia ja Möykky-kissaa. Möykyllä on ikää melkein 20 vuotta, joten leikkikaveriksi siitä ei enää oikein ole. Tyytyi lähinnä sohvalta katselemaan Oskun touhuja. Osku kyllä teki kaikkensa saadakseen toisen leikkimään kunnes lopulta kävi nukkumaan sohvan eteen.

Kaverukset